Articles

A Brief History of Animation

caves_invert

emile_invert

pong_mysteryhouse_snake

Visuaalinen taide syntyy aina aluksi muutamista viivoista ja pilkuista. Maalaustaiteesta animaatioelokuvaan, video- ja kännykkäpeleihin. Historiaan ja kehitykseen tutustuminen on hyvä tapa oppia ja käsittää pohjimmiltaan kunkin olemus.

All visual artforms start from scratch. From paintings to animation to video- and mobile games. There’s always those few lines and dots making the base for a whole new artform. Knowing a little about the history and evolution is a very fine way to understand the essence of any subject.

Emile-CohlAnimaatioelokuvan synty on monivaiheinen, eikä ensimmäistä animaatioelokuvaa, saati animaatiota, voi yksiselitteisesti määritellä. Erilaisia rajapyykkejä voi nimetä rajaamalla määritelmää. Rajattuna ensimmäiseen julkisesti esitettyyn juonelliseen piirrettyyn, animaatioelokuvan historia alkoi vuonna 1908, Émile Cohlin Fantasmagoriesta.

The birth of animated film is nuanced. The very first animated film, not to mention animation, cannot be indicated unambiguously. Various land marks can be titled by defining the attributes in detail. For example, the first public screening of a narrative cartoon can be traced down to Émile Cohl‘s Fantasmagorie in 1908.

Mitä tulee animaation esihistoriaan, viimevuonna esitettiin teoria luolapiirrosten kätketystä mahdollisuuksista kuvien liikkumisen suhteen. Oli siinä perää tai ei, mahtuu luolapiirrosten ja Fantasmagorien väliin vielä pitkä historia animaatiota, jonka etapeista kukin saa valita oman versionsa animaation syntyhetkestä.

There are growing amount of theories about the pre-history of animation. Just last year it was suggested, that early cave paintings embodied elements, that made animation of the figures possible. May it be true or false, it’s a fascinating theory. Nevertheless, between the cave paintings and Fantasmagorie, there’s still a long history of animation. You choose when the contemporary animated film was truly born.

Outlines of Animated Film
Animaatioelokuvan ääriviivat

C0HL
Fantasmagorie oli ensimmäinen piirretty. Hieman yli minuutin kestävä elokuva on piirretty paperille ja kuvattu negatiiville, joten se näyttää liitutaululle piirretyltä, surrealistiselta tikku-ukkofantasialta. Nykyaikana se muistuttaa harrastelijan flip-book kokeiluja, mutta Cohlin muodonmuutoselokuvat kehittyivät teknisesti ja tarinallisesti laadukkaammiksikin. Piirroselokuvan lisäksi hän taitoi pala-animaation ja hyödynsi taitavasti esimerkiksi pyöriviä pahvirenkaita, jotka nopeuttivat tekoprosessia huomattavasti.

First cartoon, Fantasmagorie lasts for just over one minute. While drawn on paper and shot onto negative film, it looks like everything’s happening on a black board. The film introduces a stickman-like figure in surrealist fantasy. As artistic as flip-books from the modern day amateurs, but the quality of Cohl’s tales of transfiguration evolved technically and storywise very quickly. He soon mastered the cut-out animation and use of a cardboard wheel, speeding up the process of animating.

Amerikkalainen J. Stuart Blackton kokeili vastaavaa tyyliä fläppitaululle piirretyillä hahmoilla jo aiemmin, joskin kyseessä oli lähinnä pilapiirrosmaisia elehtiviä kasvoja.

Cohl was not the first to try out animating drawn figures. American J. Stuart Blackton made two simple one-joke films on flip charts before, 1900 and 1906. Basically caricatures making faces.

sugundo_bobs2Animaatio kun on paljon enemmän kuin pelkät piirretyt, suuri merkitys on stop-motion elokuvilla ja etenkin nukke-elokuvilla. Espanjalainen Segundo de Chomón jalosti Georges Méliès’n johdattamalla tiellä aavemaisten ja taianomaisten trikkifilmien menestystarinaa, osaten antaa arvoa varhaiselle animaatiollekin.

Animation is a whole lot more than mere cartoons. Especially stop-motion- and puppetfilms are of great importance. Segundo de Chomón bred technique of fairy films made famous by mostly Georges Méliès‘ ghastly and magical trickfilms. He also had much heavier impact on animation.

Chomónin elokuvassa, Bob’s Electric Theater, nuket moniottelivat jo vuonna 1906. Varhainen esimerkki kartoitti mahdollisuuksia laajasti, mutta myöhempi löytö paljasti vielä jotain paljon suurempaa…

In Chomón’s 1906 film, Bob’s Electric Theater, puppets fight in three different sports. Early example of puppet film may have been the most influential at the time, since something far greater was found only much later…

Forgotten Silver
Unohdetut kuvat

shiryaev1Vasta vuonna 1995 löydetyt arkistot paljastivat yhden animaatiohistorian suurimmista löydöistä, Venäjän kansallisbaletin päätanssija ja opettaja Alexander Shiryaevin yksityiskäyttöön tehdyt paperipiirroselokuvat ja nukkeanimaatiot vuosiväliltä 1905-1909.

As late as 1995, the archives of Alexander Shirayev revealed the home-made, never before publicly shown masterpieces of puppet animation, as well as a few interesting animations on paper, which date in between 1905 and 1909.

Uusien löytöjen autenttisuuteen sopii aina suhtautua varauksella, mutta Shiryaevin elokuvat ovat ilmeisen aitoja. Samaa ei voida vedenpitävästi todeta 1899 valmistuneista tulitikkuanimaatioista britteinsaarilta.

Newly found material should always be a matter of suspicion, but Shirayev’s films are most likely authentic. Same cannot be stated by everyone in case of a certain match film from 1899.

matches1899Arthur Melbourne Cooper muistetaan parhaiten vuoden 1908 leluelokuvasta A Dream of Toyland. Vanhemmaksi väitetyssä Matches on Appealissa tulitikku kirjoittaa liitutaululle, vedoten kansaa tukemaan sotilaitaan maailmalla. Tikut pelaavat kahdessa muussa kokeilussa krikettiä ja lentopalloa.

British Arthur Melbourne Cooper is best remembered from his stop-motion toy story, 1908 film A Dream of Toyland, but he claimed his first stop-motion animation dates back to Boer War. Matches on Appeal is an advertisement for matches. In the film, a match writes a message on black board. Other match films portrayed the matches playing cricket and volley ball.

Jokaisesta tikkufilmistä puuttuu alku, jonka lisäksi ne unohtuivat tekijän mukaan useiksi vuosikymmeniksi jopa häneltä itseltään. Oli miten oli, niillä on hädin tuskin elokuvallista arvoa nykypäivänä, toisin kuin esimerkiksi Shirayevin mestarillisilla töillä. Ne ovat alansa huippua edelleen, eikä toteutukseen edes kykenisi moni Shirayevin liikkeen ja baletin perinpohjaisesta tuntemisesta johtuen.

In addition to these match films missing title screens, Cooper had mysteriously forgotten the films for decades. The films are undeniably well made, but do not bear great cinematic significance. Shirayev’s work for example does make a difference, for the sake of unique sense of motion and above all, ballet.

Film Trickery
Trikkielokuva

cendrillion_2

Méliès on fairy film -aikakauden tunnetuin stop-tricksteri ja elokuvassa Cendrillion (1899), Tuhkimo, hän hyödyntää animaatioon verrattavaa efektiä kurpitsan muuttuessa vaunuiksi. Tönkköä mutta totta.

Georges Méliès is undoubtedly the best known fairy film -era stop-trickster. In his early film, Cendrillion (1899), Cinderella, he uses an effect similiar to techniques of animation. Pumpkin grows into a wagon in three stages. Same with the mice-turned-chauffeurs. Abrupt, but influential for sure.

Aiemmat elokuvat vain flirttailevat tekniikalla, joka on animaatioelokuvan perusta. Ensimmäinen stop-trick ei nykykäsityksen mukaan ole kuitenkaan Méliès’n tekemä, vaan Thomas Edisonin studiolla kuvattu Skotlannin kuningatar Maria I:n mestaus noin puoliminuuttisessa The Execution of Mary, Queen of Scotsissa (1895).

Almost all Méliès’ films before Cendrillion play with the idea of animation, without actually exploiting the technique. Still, even though Méliès made the stop-trick famous, it is one of Thomas Edison‘s short clips that was dated even before Méliès’ works. A staged beheading of Mary, Queen of Scots took place in 1895, yet Méliès almost certainly was not aware of this.

Aesthetics of Tinted Fairy film
Satuelokuvan väritetty estetiikka

zecca_aliStop-trickin lisäksi filmin käsinmaalaaminen sivuaa animaatiota. Kuvien päälle maalattiin freimi kerrallaan värejä, joka sivuaa tekniikaltaan rotoskoopattua animaatiota. Tekniikka yleistyi vasta 1980-luvulla. Tunnetuimpiin esimerkkeihin rotoskoopatusta animaatiosta, eli näyttelijän päälle piirrettystä animaatiosta, lienee musiikkivideo A-ha: Take on me (1986).

Another animation technique invented but not exploited until later was hand-coloring the film. Tinting the films was popular, and the unnatural dreamlike coloring gives the film the aesthetic feel similar to animated film. In addition, roughly the same method is the basis of rotoscope animation, popular in the eighties, most notably known for the A-ha’s music video Take on me (1986).

aha_2

Useissa Edisonin, Méliès’n, Ferdinand Zeccan ja de Chomónin elokuvissa on upeasti väritettyjä kuvia, vaikka vain viiden minuutin elokuva vaati kymmeniä ja satoja värittäjiä. Vuosisadan alun fairy filmit jakavat tästä syystä esteettisen tunnelmansa animaatioelokuvan kanssa.

Many films by Edison, Méliès, Ferdinand Zecca and de Chomón has beautifully tinted colors, and even for a five-minute film, the process employed from dozens to over hundred female workers.

Ensimmäisestä piirrosfilmistä on nyt kelattu vuoteen 1895, jolloin elokuva virallisesti syntyi Lumieren veljesten järjestäessä Pariisissa ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Tämäkään ei ollut liikkuvan kuvan, sen enempää kuin animaation alku.

Now that we have rewinded from the very first cartoon to the official birth of cinema, first public screenings of the Lumiere brothers’ films in 1895, we do not stop here, but only go further down the history.

Théâtre Optique, 1892

reynaudCharles-Émile Reynaud heijasti pariisin eliitille praxinoskoopillaan jo vuonna 1892 esityksen, joka kantoi nimeä Théâtre Optique.

Before cinématographe was patented by Lumiere brothers, Charles-Émile Reynaud reflected his early animations with a praxinoscope to his fellow parisians. The first public show in 1892 was called Théâtre Optique.

Theatreoptique

Muuttumattomalle taustalle heijastettiin hahmoja hyödyntäen ensikertaa filmikelan reunoille painettuja reikiä, joka teki pidempienkin animaatioiden syöttämisen mahdolliseksi.

The figures were projected on the unchanging background using the film perforations, the tiny holes in the film stock, for the first time in history.

Reynaudin satojen teosten kohtalo on samaa luokkaa Méliès’n tuotannon kanssa, kinematografin syrjäyttämänä ketään ei kiinnostanut ajastaan jälkeen jäänyt tekniikka ja Reynaud heitti lähes kaiken Seineen. Vain kaksi teosta säilyi, jotka restauroitiin ja uudelleenkuvattiin 1980-luvulla. Työstä vastasi puolalainen tuottaja ja elokuvantekijä Julien Pappé.

The destiny of Reynaud’s works is similiar the the Méliès’ films. After cinématographe dethroned his primitive praxinoscope, he threw all but two of his works to Seine. The only two existing works have been restored by polish producer and animator Julien Pappé in the eighties.

Chronophotographic guns
Sarjavalokuva-aseet

chrono1

Filmejä kuvattiin vuosia ennen ensimmäistä julkista näytöstä. Ensimmäinen kissavideokin kuvattiin jo vuonna 1890. Kaksi sekuntia pitkällä pätkällä oli tarkoitus tutkia kissojen putoimista jaloilleen.

There were films before the first public screenings. Even the now popular youtube-genre, cat videos, “started” as early as 1890. Two seconds long film was supposed to be a study of cat’s falling on their feet.

Filminpätkän kuvasi ranskalainen tiedemies Étienne-Jules Marey, joka teki kaikkiaan animaatio- ja näytelmäelokuvan eteen yhtä paljon kuin hänen aikalaisensa Eadweard Muybridge, vaikka vain jälkimmäinen muistetaan laajalti. Molemmat onnistuivat taltioimaan liikeen eri vaiheita kronophotografisesti ennen elokuvaa. Muitakin varjoon jääneitä kokeilijoita tietenkin oli, kuten saksalaiskeksijä Ottomar Anschütz.

The study was filmed by french scientist Étienne-Jules Marey, who made notable work on animation and cinema, as well as his contemporary chronophotographer, Eadweard Mubridge. Still, only the latter is well known cinematographer-before-cinematography. Of course, there’s others left in the shadows too, like the German inventor Ottomar Anschütz etc.

chrono2chrono3

Marey kuvasi tapahtumien kaaren eri vaiheet yleensä yhteen kuvaan, käyttäen eräänlaista sarjavalokuvakameraa. Aiheinaan ihmiset, urheilusuoritukset ja eläimet. Samanlaista intoa vaatii hahmoanimaattorien työ, näytelmäelokuva vain harvoin.

gunMarey shot motion of events mostly in one single phograph, with a photographic gun. Mostly people, sports and animals. Same enthusiasm shown to the study of motion is essential to even the modern-day animation filmmakers, not so much to the live-action filmmakers.

Tutkimustyönä toteutetun taiteen tekemistä Marey teki vuosikymmeniä, jonka lisäksi hän julkaisi kirjan eläimen mekanismista, La Machine animale vuonna 1873, ja ihmisen liikehdinnastä, Le Mouvement vuonna 1894.

Marey studied motion intensively for years and published books on animal mechanism, La Machine animale in 1873, and on human locomotion, Le Mouvement in 1894.

Muybridge kuvasi erillisillä kuville. Hänen ensimmäinen kuvasarjansa kuvasi hevosen ravia todetakseen josko eläimen kaikki kaviot ovat jossain vaiheessa samanaikaisesti ilmassa. Sen hän sai aikaiseksi järjestämällä kameroita tiuhaan riviin, jokaisen räpsäistessä kuvan hevosen edetessä niiden kohdalle radalle sijoitettujen vaijereiden avulla.

Muybridge shot different stages of movement separately. Famously, his first try at capturing the different stages of motion rose from the disagreement if all four horse hoofs are ever simultaneously in the air. Muybridge managed to record the answer shown below. He set several cameras in row beside the race track, and they all shot the picture when the horse passed a string connected from the race track to the camera.

Horse_in_Motion

Muybridge on mainitusta kaksikosta se joka saa edelleen tribuutteja, joka inspiroi ja mainitaan elokuvan esi-isänä.

Muybridge still gets all the praise and tributes, his work still influences filmmakers and he is commonly even stated as the grandfather of cinema.

Tehtävä animaation mekanikkasta kiinnostuneille aloittelijoille – rajaa kuvan yksitoista ensimmäistä vaihetta erillisiksi kuviksi ja järjestä ne peräkkäin esitettäviksi esimerkiksi Windows Movie Makerilla. Toista loopissa sopivalla nopeudella.

A task to the beginners intrested in the mechanics of animation – trim down phases from The Horse in Motion into eleven (exclude the last) individual files with graphics software and arrange them in order with Windows Movie Maker. Play in loop with a suitable speed. Should look something like this video here. Took around fifteen minutes for me to build it up.

Victorian toys and devices
Viktoriaaniset lelut ja kojeet

phenaZoetroopit ja monet muut lelut edelsivät vuosisadoilla elokuvakojeita. Phenakistoscope on viktoriaanisista optisista illuusioista merkittävimpiä animaatiota ajatellen. Noin kahdeksasta kuuteentoista kuvaa käsittävät piirretyt loopit esittivät yhdelle katsojalle kerrallaan jonkun yksinkertaisen tapahtuman.

There were optical illusions hundreds of years before cinematography. Phenakistoscope is animation-wise one of the noteworthy. A device consisting of approximately from eight to sixteen looping pictures stating different stages of short transaction.

Kiekkoja katsotaan kojeessa sijaitsevien reikien läpi, sillä silmää on harhautettava esittämällä liike erillisinä freimeinä. Tarpeeksi nopeasti esitetyt kuvat luovat illuusion liikkeestä. Strobovaloilla saadaan aikaiseksi sama efekti.

The discs are supposed to be watched through small holes in the device, because human eye needs to be tricked by presenting the motion in frames. It is possible with high enough speed. A flashing strobo-light would do the trick aswell.

Pre-history of Animation
Animaation esihistoria

caves1 – Kopio

Uusia löytöjä ja teorioita löytyy aika ajoin edelleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikanakin melko paljon. Marc Azéman esittämä teoria viime vuodelta on otettava skeptisesti vastaan. Hänen mukaansa jo luolamaalauksia esitettiin animaatioina. Vaikka päällekkäisiä liikkeen vaiheita sisältävät kuvat saataisiinkin elämään ehdotetulla soihdun liikuttelulla, ei ole mitään näyttöä artistien todellisista tarkoitusperistä.

Many new discoveries and theories have taken place during the last ten years. Marc Azéma suggested last year that a flickering flame could have been used ase a mean of animating the cave painings. One should be skeptical about such theories, since even if that really works, the original artist may not have even dreamed about it.

Standard